Entisöintiä

Remonttimme ollessa nyt tammitauolla olen päässyt huonekalujemme kimppuun oikein olan takaa.

Kotona ovat odottaneet uudistusta ja huoltoa mm. talonpoikaissohva, keittiön saarekepöytä a.k.a leivinpöytä, pulpetti, peililipasto ja kurssilla laitettavat rokokootuolit. 

Ylpeänä ja onnellisena voin listalta poistaa jo talonpoikaissohvan ja keittiönsaarekepöytäkin sai jo aimo harppauksen eteenpäin, kun hioa päsäytin pöytälevyn siitä jo valmiiksi.

Kovin hidasta työ on ja ei edisty hurjaa vauhtia. Vanhojen huonekalujen laittoa kun ei tehdä kellokaulassa. Ei kannata asettaa itselleen kovin tiukkaa aikataulua, koska silloin alkaa tulla helposti sutta ja sekundaa. Toisekseen työstä nauttii enemmän kuin käy raaputtamassa aina jonkin tietyn kohdan puhtaaksi, hioo vaikka yhden alueen ja keittää uutteruus kahvit sen kunniaksi. Minä tein just niin näitten kahden työ kanssa.

Sohvaa kävin varmaan viitenä kertana päivässä tekemässä; ensin poistin maalia yhdeltä sivulta, kävin istumassa koneella ja etsin sopivia tyynyjä valmistuvalle sohvalle. Leikin ja viihdytin pikkuistamme. Isin hoiviin tyttö ja taas sohvan kimppuun. Viikon ajan tein näin ja kas, sohva valmistui. Siinä samalla, maalin kuivuessa poistin maalit leivinpöydänkannesta. Ja pöytälevykin valmistui siinä siivellä.

Nyt olis alettava leivinpöydän rungon kimppuun samalla idealla. Mutta sitä ennen on tehtävä pieni liitutauluprojekti keittiöön. Siitä oon kans haaveillut ja tarpeet on jo hankittu..hmm, minnehhän mä oon ne pensselit hukannu..