Muistaakseni sanoin miehelleni että kannattaa tehdä huone kerrallaan VALMIIKSI ettei sitten jälkeen päin tarvitsisi palata niihin samoihin kuvioihin..Noh, näin ei tapahtunut vaan just niin kuin pelkäsin..Nyt sitten aletaan laittamaan kaikkea ärsyttävää pikkunippelijuttua sinne tänne.Mä kun haluaisin alkaa tekemään tytön huonetta.
Naurattaa, kun tein vanhanaikaisesti Paintilla suunnitelmakuvan tytön huoneen tapetista ja vähän järjestyksestäkin. Siis Paintilla! Tekeekö kukaan sillä enää mitään? Me piirrettiin lapsena sillä viimeksi tikku-ukkoja..Heh!
Alkujaan sottailin niin että tapetti tytön huoneeseen olis Desingners Guild:ilta tätä, mutta päädyin kuitenkin Tapettitalon Enkeliin; tähän, tähän tai tähän. Täytynee käydä hypistelemässä tapetteja livenä.
Asiasta vielä kukkaruukkuun...
Otin eilen varaslähdön Runebergin päivään ja tein entisöintikurssilaisille kaffeherkuksi torttuja aimo satsin.. Satsista ei ole jäljellä enää kuin nuo pari (kolhiintunutta ja ylikypsää :D), jotka kuitenkin hävinnee tämän päivän aikana parempiin suihin.
Niistä tuli varsin hyviä ja tänne ohjetta muillekin kokeiltavaksi tulee tässä;
Runebergintortut
8-12 kpl
150g voita
1 dl sokeria
1/2 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl korppujauhoja, joista puolet piparimurua
1 1/2 dl mantelijauhetta
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 dl kahvikermaa
1/2 dl kahvikermaa
Koristeluun
vadelmahilloa
ja sokerivesikuorrutetta
Vaahdota voi ja sokerit vaahdoksi ja lisää kananmunat yksitellen seosta välillä vatkaten.
Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää ne kerman kanssa taikinaan.
Sekoita taikina tasaiseksi ja annostele paperisiin leivosvuokiin tai voideltuihin korkeisiin torttuvuokiin. Leivosten määrä vaihtelee vuokien koon mukaan.
Paina torttujen keskelle syvennyksen ja laita niihin 1 tl vadelmahilloa per torttu.
Paista +200 asteessa n.15 minuuttia.
Koristele jäähtyneet tortut lisäämällä vielä hilloa keskelle
ja pursota sokerivesirengas hillon ympärille.
Hotelli-ja ravintolamuseon tiedon mukaan runebergintorttua ei keksinytkään Fredrika Runeberg, vaan se kehiteltiin porvoolaisen Henrik Asteniuksen leipomossa 1800-luvun alkupuolella. Uutuus vain nimettiin kaupungin merkkimiehen mukaan. Fredrika-rouvan kyllä tiedetään tarjonneen torttuja runoilijapuolisolleen, joka tarinan mukaan huuhtoi muruset alas punssilla.
Lähde; Perinnemakuja Maakunnista, Riitta Pohjanluoma 2003
Hei vaan! Mistähän tänne eksyin? No, mielenkiintoinen blogi, sillä minäkin asun vanhassa kansakoulussa. Remontti tehtiin jo 16 vuotta sitten, joten kohta kai pitäis aloittaa uudestaan :-(
VastaaPoistaMinäkin olen syönyt jo ekat Runebergin tortut, ostetut tosin.
Tuike; Tervetuloa eksyneelle! :) Itsekin tulee klikkailtua tiensä vaikka minne ja usein löytyykin paljon mielenkiintoista.
VastaaPoistaMekin ollaan sitä mieltä, että kun on saatu remontti valmiiksi, ehkä sen 16 vuoden jälkeen,niin on aloitettava alusta. Sitähän tämä vanhassa mörskässä eläminen on.