torstai 30. heinäkuuta 2009

Rakas astiakaappi



Tässä se ihanuus nyt jököttää. Tukevasti neljällä jalallaan pienen pienessä keittiössämme. Minä haaveilin, unelmoin ja toivoin että joku kaunis päivä löydän kaapeista kauneimman keittiöömme, astioita kauneimpiani kantamaan. Vaikka kaappi ei olekaan oikeasti vanha, se on niin herkullinen ja ihana että viis niistä uhoamisistani joita julistin kun Ikean huonekaluja aikoinani ostin. Kaappi on täyspuinen ja uskonpa huvikseni että se kestää isältä pojalle, tässä tapauksessa siis äidiltä tyttärelle..

Päivä jolloin kaappia kannettiin ohitseni keittiötä kohti, sydämeni pomppaili..kohta se tosiaan on meillä! Kaapin tie Vantaalta tänne savoon oli pitkä kuin nälkä vuosi. Ensin se piti hakea heti loman alussa, noh; ei haettu. Sitten se piti tulla isäni mukana, kun oli töissä lähistöllä, noh; eipä tullut siinäkään kyydissä. Melkein kaksi kuukautta kaappi odotteli meitä liikkeessä kunnes rakas mieheni sanoi kerran viikonloppua odotellessa, että nyt lähden ja haen se kaapin! Ja niinhän se ukkokultani vaan teki, ja ottipa vielä isäni mukaan ja karauttivat melkein 400km suuntaansa..minun kaappini vuoksi..kyllä siinä sitten parani olla hangon keksinä :D


Mieheni kertoi hassuja sattumuksia reissulta. Isäni oli ollut edellisenä iltana muistelemassa menneitä tuttavansa luona ja iltahan oli sitten venähtänyt aamuun. Oli kuulemma kammennut kotiin vasta klo 5 aamulla ja lähtö Vantaalle oli klo ennen aamu seitsemää! Kyllä minä hirnuin kun miehet oli nohevana ottaneet patjan mukaan ja isäni oli nukkunut enemmän ja vähemmän tajuttomana takapaksissa. Olipa ollut aika rauhallinen ensimmäiset 200km kuunnellen isäni, ei niin mietoa kuorsausta! Matka oli elämäni meihillä ollut muutenkin varsin rattoisa, onneksi, kukapa lähtisi appiukkonsa kanssa matkustamaan yhdessä yli 800km!


5 kommenttia:

  1. Kaappi on upea! Ja ihanuuksia löytyy myös kaapin sisältä.
    Hyvä, että reissu on ollut rattoisa ;)

    VastaaPoista
  2. Kesäkukka; Kiitos :) Saatan vieläkin istua keittiön pöydän ääressä ja huokailla tyytyväisenä..on se kyllä ihana!

    VastaaPoista
  3. Onnea uudesta kaapista! Se on kaunis ja tiedän tunteen kun voi vaan onnellisena ihailla jotakin uutta tai uutta vanhaa huonekalua tai tavaraa. Sitä on niin perso kaikelle kauniille! :)

    VastaaPoista
  4. Niina: Kiitti! :)Ja sain sen heti täyteen. Missäköhän kaikki ne astiat olivat ennen kaapin tuloa?!

    Seepia: Näin on, voi tätä turhamaisuutta kun kaapista jo mennään ihan höperöiksi:D

    VastaaPoista

Kiva kun jätit kommentin!