Päivä alkaa pihakierroksella. On ihanaa hiippailla pihalla auringon nousun kanssa, lintujen aamukonsertin säestämänä. Päivässä on vielä toivoa, aikaa tehdä ja suunnitella työnsä. Miettiä kaikenlaista, haaveilla.
Hyvä mieli siitä, että ehdittiin istuttamaan viime kesän ja syksyn aikana pitkät rivit valkoista syreeniä, kärhöjä, tulppaaneja ja laukkoja. Nyt ne alkavat ilahduttaa päivä päivältä enemmän. Silmut ovat syreeneissä valtavat, kärhöissä muutaman sentin pituiset pötkylät kurottuvat hiekan seasta ja laukkojen palleroiset nuput ovat putkahtaneet esille suurien lehtien keskeltä. Love it!
Täälläkin ollaan hurahdettu kasvilavakasvatukseen ja viikko sitten urakoitiin 6 lavakaulusallasta mm. yrteille, salaateille ja porkkanoille. Multaansa odottavat vielä kurpitsojen, herneitten ja kukkakaalin kaulukset, niillä ei ole vielä kiire. Annetaan sään lämmetä kesäiseksi rauhassa.
Kaulusten käsittely mietitytti, koska ostettiin ne käytettyinä. Päädyttiin polttamaan sisäpinnat toholla hiiltyneiksi ja ulkopinnat sutaisin tervamaalilla. Iso työ, mutta toivottavasti näillä menetelmillä kaulukset kestäisivät kosteutta ja niistä ei imeytyisi porkkanoihimme mitään ylimääräistä (kasvaakohan meillä talvella jokaisella hännät? Heh!) Lavakaulusalue rajattiin rennosti talostamme puretun hellan tiilillä ja "sisus" eli ns. polut tulivat hiekalla. Siinä on mukava tepastella lastenkin vaikka ilman kenkiä. Yritin löytää kuvia "kasvimaastamme", mutta jonnekin bittiavaruuteen ne ovat puhelimestani/koneelta kadonneet. Kunhan saan loput hiekat roudattua alueelle niin nappaan muutaman kuvan instagramin puolelle.
Samalla, lavakasvimaan sivutuotteena valmisteltiin takapihalle tulevaa suurta istutusaluetta, sinnehän jo hätäisenä istutin viime vuonna Vanille Fraise hortensiaa, tulppaaneja ja metsämansikkaa jota siirtelin istutusalueen kaivuun tieltä turvaan. Nyt alku keväästä purin yhden suuren istutusalueen koristeomenapuun juurelta ja siirsin krookukset tulevaan kukkapenkkiin turvaan. Liekkö ollut myyriä vieraisilla männä vuosina kun 200 sipulista oli jäljellä varmasti vain kolmannes. Harmittaa, koska sinne menivät kauniit kermanvalkoiset krookukset ja kirjopikarililjat. Yhden kirjopikarililjan löysin ja sen nostin kunniapaikalle.
Huoh, tulipas pitkä selvitys. Nyt lisää kahvia koneeseen ja aamupalat huiviin. On lähdettävä tuonne mieluisalle työleirille. Tätä aurinkoista päivää ei saa mennä yhtään hukkaan sisätiloissa!
Aurinkoista perjantaita!
