Toukokuusta tuli lempikuu

Kastejuhlat takana päin ja poika sai nimekseen Väinö Viljami. Ihana viikonloppu kaikin puolin, hyvä sää, kivoja vieraita ja naapureita ja tietenkin herkkuja pilvin pimein. 

Tänään söin viimeisen sitruunamuffinssin aamukahvin kanssa ja hyvää oli! Ja hyvä kun OLI, koska nyt on pakko pitää herkuttelussa taukoa..ainakin ensi kuuhun saakka. Silloin on seuraavat juhlat tai useammat..lääh puh, ja just tilasin kesähousuja.

 Otinkohan liian pientä kokoa..?

Aamupäivällä vaunulenkillä ilmassa tuoksui kesälle. Samasta tuoksusta tuli mieleen lapsuuden kesät, kun asuttiin vielä "kylällä". Muistan sen mäntymetsän, jonne ei paljain jaloin uskaltanut kävellä ellei halunnut lasinsirpaletta tai kiukkuista metsämuurahaista varpaaseensa. Juuri se sama tuoksu leijui nenään. Tuntui hassulta. Samassa mietin, että toukokuu on mun uusi lempikuu.

Aivot narikassa

Kumma miten tämä vauva-aika saa pään tyhjenemään kaikesta turhasta ja muuttamaan järkähtämättömimmänkin (aarhg mikä sana, meniköhän kieliopillisesti oikein..?!) ja tarkimman ihmisen huithapeliksi ja suurpiirteiseksi. Huomasin sen jo esikoisen aikana miten joskus niin tärkeästä, kuten siististä kodista voi joustaa tarvittaessa aika isolla kädellä. Ne murut siinä pöydälle ei tunnukaan enää niin häiritseviltä tai suurilta. Ne kaksi muuta murua on tehneet niistä turhia.

Nyt sunnuntaina vietämme "pienen" Goljattimme kastejuhlaa ja mulla ei ole mitään valtakunnan käsitystä mitä laitan päälleni. Ajatuksena se käy useastikin mielessä päivän aikana, mutta stressiä tai soijaa ei ole pukannut hetkeäkään. Siivosin eilen äitini avustuksella vajaata 200m2 ja suurin osa matoista yms. kamoista lepää tuolla arskan alla. Jonne minäkin hyvin voisin itseni kuvitella. Täällä minä kuitenkin istun sohvalla ja kirjoitan blogiani, vailla huolen häivää.

Kiirehhän se jossain kohtaa tulee, mutta onnekseni kiireessä toimin parhaiten ja ne nukahtaneet aivosolunikin tekevät ryhtiliikkeen.

Huhtikuun puolella ostamani terassihortensia on kestänyt hyvin sisätiloissa, mutta pääsee jo sunnuntaina terdelle ihastuttamaan vieraita. Alla kuva ihan äsken otettu ja kuvaa olohuonettamme siinä tilassa mistä yllä kerroin..

...ja enkö jo eilen siivonnut tuon muumipapan tuosta istuksimasta..?!

Saanko esitellä..

..perheemme uusimman tulokkaan; 4,28 kg ja 53cm rakkautta syntyi 11.4 klo 9.28. Nopeasti ja ei ollenkaan kivuttomasti, mutta sekin tuska jo takanapäin ja nyt pelkkää vauvantuoksua ja hymyä.

Pieni prinssimme.