I hear the wedding bells...

Niinpä siinä sitten kävikin että juttelin siippani kanssa avioitumisesta ja hän olikin yllättäen samaa mieltä! Siispä olemme päättäneet astua ensi kesänä avioliiton satamaan :)

Olen niin onnellinen kuin ihmisen lapsi voi olla! Kihlaudumme ensi kuussa, koska yhdessä olomme vuosi päivä sattuu sopivasti sille suunnalle. Toivottavasti ukkokultani ymmärtää kosia edes muodon vuoksi...vink vink.

Kerroimme jo vanhemmilleni aikeistamme ja äiti purskahti onnen kyyneliin, oli kuulemma jo odottanut sitä :) Vielä olisi veljet ja siskot yllätettävänä, puhumattakaan ystävistä ja muista lähisukulaisista. Niin ja menemme huomenna varaamaan kirkkoa, koska olen tietenkin innokkaana jo löytänyt meille juhlapaikan..hih! Happy happy joy joy!

Kuva on vuosien takaa ja niin rakas...