lauantai 1. marraskuuta 2008

Pyhäinpäivä

Töihin mennessäni kuulin kirkonkellojen kuminan, ne soittivat jumalanpalveluksen alkua. Ääni rauhoittaa ja oloni tuntuu turvalliselta. Hymyilin ja menin töihin. Illalla lähdin töistä ja samat kirkonkellot soivat jälleen. Sama rauha hiipi mieleeni ja lähdin töistä levollisin mielin. Muistelin ajaessani kotiin edesmenneitä sukulaisia ja läheisiä. Hymyilin, ne kellot eivät soineet surua.

Sytytin kynttilöitä kotiin tullessani, rauhallista pyhäinpäivää.


2 kommenttia:

  1. Hei, kiitos pyhäinpäiväntekstistä, siinä on hyvä tunnelma. Mukavaa kuulla tällaista Kuopiosta, jossa lukioaikani asuin ja muutenkin olen sieltä lähistöltä alunperin lähtöisin.

    Blogisi on uusi tuttavuus, ilahduttava! Ilahduttavaa sekin, että tällaisesta estetiikasta nauttivat myös nuoremmat naiset. (Itse olen melkein 15 v. vanhempi)

    Seurailen!

    VastaaPoista
  2. Kirsti: Henkinen ikäni on 38 :) Kiva että piipahdit, tule toki toistekin!

    Kuopio on mukava paikka asua, tarpeeksi pieni ettei liika ihmisvilinä saa päätä pyörälle, hyvät kulkuyhteydet joka suuntaan ja kauniskin vielä kaupan päälle!

    VastaaPoista

Kiva kun jätit kommentin!