Into iita

Vaikka vieläkin mieltäni kaivertaa koneeni korjausjupakka, sai se miehen ketale kuitenkin koneeni toimimaan kuin unelma. Välillä täytyi ihan ihmetellä että millä pyhällä hengellä se oikein toimi kun piti niin pientä ja sievää ääntä :)

Tilkkutäkkini rupesi valmistumaan heti samana päivänä kuin kävin noutamassa singerini kotiin. Isot pinot tilkkuja hupeni silmissä, kuin myös vaaleanpunainen lanka ja kärsivällisyyteni aika ajoin, kun en ollut tyytyväinen saumoihin :) Tänään kipitin töistä käsi sivulle vatkaten ja kassi olalla heiluen, että pääsen kasaamaan tilkkulevyt yhdeksi isoksi palaseksi. Poljin poltti jo jalkapohjaani mutta sain tämän päivän urakan valmiiksi. Nyt voi rentoutua loppu illaksi tv:n ääreen tuijottamaan lasittunein silmin illan ohjelma tarjontaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille minun hömpötysten lukijoille!